Häkkänen piti Kokoomuksen ryhmäpuheen lainsäädännön laadusta ja paremmasta sääntelystä (lue puhe):
Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta
Kokoomuksen ryhmäpuhe 21.2.2017
Kansanedustaja Antti Häkkänen
Arvoisa puhemies,
parempi sääntely ja lainvalmistelun laatu ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisessä roolissa. Kansalaisten arjen, yritystoiminnan, työllisyyden ja monen muun osa-alueen kannalta sääntelyn toimivuus ruohonjuuritasolla on ratkaisevan tärkeää.
Paremman sääntelyn kehittämistä on tehty OECD:n, EU:n ja kotimaan hallitusten toimesta jo vuosikymmeniä. Erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut asiasta useita kertoja. Esimerkiksi vuonna 1995 puhemiesneuvosto huomautti pääministeri Lipposen hallituksen puolueita lainvalmistelun laadusta. Asia ei siis ole uusi, vaikka näin voisi julkisesta keskustelusta päätellä.
Arvoisa puhemies,
Perustuslaki turvaa oikeusvaltion peruspilarit. Näemme maailmalla mitä tapahtuu, jos perustuslain kunnioitus ja erityisesti sen valvonta rapautuvat. Perustuslaki ja kansainväliset velvoitteet tulee aina huomioida lainvalmistelussa ja päätöksenteossa. Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla, mutta yhä parempaan on pyrittävä.
Valtioneuvoston piirissä tulee parantaa perustuslakiin liittyvää osaamista ja resursseja. Oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana on tarvetta korostaa. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä työnjaosta tulisi tehdä selvitys, jossa arvioidaan, onko tarvetta painopisteen muutoksiin.
Samalla on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä valtioneuvoston ja eduskunnan eri roolit. Lainsäädäntöesitysten perustuslain mukaisuuden päättää tässä maassa vasta eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Uusien ilmiöiden ja välttämättömien rakenneuudistusten yhteydessä tulee monesti tilanne, jossa perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainvalmistelijoille. Tällöin lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi liian herkästi myöskään kaataa esityksiä. Hallituksen on uskallettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perustuslakivaliokunnan päätettäväksi. Tämä vahvistaa perustuslain valvonnan uskottavuutta ja pitää selkeänä perustuslain asettamat rajat.
Arvoisa puhemies,
Kokoomuksen mielestä hyvän lainvalmistelun kulmakivet ovat tutkimukseen perustuva tietopohja, kunnolliset vaihtoehdot ja vaikutusarviot, ehdotuksen täytäntöönpanon huolellinen suunnittelu sekä kattava ymmärrys sääntelyn kohteena olevasta yhteiskunnan alasta. Erityinen huomio on suunnattava lainsäädännön vaikutusten arviointiin. Kokoomuksen mielestä poliittisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelussa tulee hyödyntää yhä enemmän tieteen ja tutkimuksen tuloksia. Lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen on vahva askel oikeaan suuntaan.
Arvoisa puhemies,
vaikutusarvioiden korostuminen muuttaa politiikan tekemisen tapaa. Hallituksen kannattaa esimerkiksi tehdä ennemmin strateginen hallitusohjelma, jossa on yleispiirteisiä tavoitteita, eikä yksityiskohtaisia keinoja. Ensin kannattaa linjata tavoite ja vasta sitten etsiä tutkimus- ja asiantuntijavetoisesti vaikuttavimmat vaihtoehdot. Tämä tekee lainvalmistelusta johdonmukaisempaa ja lopputulokset ovat tavoitteen kannalta parempia. Kokoomuksen mielestä sääntelypolitiikan kurssia on vietävä yhä enemmän vaikuttavuuden suuntaan. Pitäisi keskittyä asioiden lopputuloksen ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Ei kannata liian yksityiskohtaisesti säännellä millä teknologialla, palveluhenkilöstöllä tai materiaalilla jokin asia tehdään, vaan mitata ja valvoa lopputulosta. Kokoomuksen mielestä kellokorttien Suomesta on syytä siirtyä aikaansaannosten mittaamiseen.
Arvoisa puhemies,
Suomalainen sääntelyperinne on perustunut pilkun tarkkaan keskusjohtoiseen ohjaukseen. Normitulvan raskauden kokevat niin kansalaiset, yritykset, kuntapäättäjät kuin vapaaehtoistyöntekijät.
Kokoomus näkee, että yhteiskunnan uudistuminen tapahtuu yhä voimakkaammin alhaalta ylös, eikä enää ylhäältä alas sanellen. Muutosvoimat syntyvät yhä enemmän yksittäisistä ihmisistä, paikallisista innovaatioista, teknologian kokeiluista, luovuudesta ja yrityskohtaisista olosuhteista. Nämä muutosvoimat toimivat Suomen ja suomalaisten menestystekijöinä, jos se sääntelyllä mahdollistetaan. Parempi sääntely on yksi avaintekijä 100-vuotiaan isänmaamme menestykselle.