Häkkänen YLE:n A-Studiossa: Perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä pakkolakeja
Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) on keskustelemassa A-studiossa hallituksen julkistamista toimenpiteistä, joilla on tarkoitus parantaa Suomen kustannuskilpailukykyä.
Edustaja Häkkäsen kanssa on keskustelemassa myös kansanesdustaja Ville Skinnari (sd.)
Miksi hallitus käyttää pakottavaa lainsäädäntöä?
Tässä taustalla on huoli talouden isosta alamäestä joka on jatkunut jo 6-7 vuotta. Olemme menettäneet 100 000 työpaikkaa ja käytännössä meidän hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on merkittävästi rapautunut. Nyt tarvitaan kaikki keinot käyttöön joilla saadaan työllisyyttä lisättyä, että saadaan rahoitus riittämään jatkossa palveluihin ja tulonsiirtoihin. Hallitus yritti saada yhteiskuntasopimusta aikaan kaksi kertaa, mutta kun se ei onnistunut, niin joudumme etsimään uusia työkaluja hallituksen työkalupakista. Me teemme nämä toimet sen takia, että saamme lisättyä työllisyyttä ja vähennettyä julkisen sektorin ja kustannuksia ja sitä kautta velkaantumista. Tämä on se iso kuva.
Miksi hallitus haluaa poistaa sopimusvapauden jos se kerran on toiminut Suomessa?
Kokonaisuudessaan kollektiivinen sopimusvapaus perustuu perustuslaissa suojattuun ammatillisen järjestäytymisvapauteen. Se on perustuslailla suojattu oikeus, mutta nyt täytyy kokonaisarviossa huomioida myös muita seikkoja. Valtiolla on myös velvollisuus edistää työllisyyttä, turvata riittävä rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin, eläkkeisiin, työttömyysturvaan sekä sairaille ihmisille toimeentulo ja riittävät palvelut. Tämä on kokonaisuus, tästä ei voida irrottaa vain yhtä asiaa, vaan tätä pitää tarkastella perusoikeuksien näkökulmasta kokonaisuutena. Tässä on paljon tavoiteltavia asioita, mutta myös asioita, joita joudutaan rajoittamaan.
Oliko pakottavan lainsäädännön käyttö arvovalinta?
Me olemme huomioineet tässä kansainväliset sopimukset, perusoikeudet sekä Suomen taloustilanteen ja arvioineet kokonaisuuden huolella. Päädyimme kuitenkin siihen, että hallituksen tulee käyttää sitä tässä isossa kokonaisuudessa, jossa teemme 4 miljardin euron säästöt, 4 miljardin euron rakenneuudistukset ja panostamme vientikilpailukykyyn sekä julkisen sektorin työkustannusten alentamisen. Tämä on iso kokonaisuus ja katsomme, että tämä on meidän perustuslain mukainen ja edistää työllisyyttä.
Miksi kaikki nämä hienot tavoitteet: talouskasvun, viennin ja työllisyyden edistäminen, miksi ne eivät onnistu tavanomaisin keinoin, miksi on pakko käyttää pakkolakeja?
Suomi on menettänyt käytännössä kokoajan hintakilpailukykyään. Meillä on tilanne se, että talous on ollut kriisissä seitsemän vuotta sen takia, että vienti on ollut jumissa. Viennin edistämiseen vaikuttaa moni asia, hyvä johtaminen, tuotekehitys ja muutkin asiat, mutta sellaiset asiat, jotka ovat eduskunnan lainsäädäntövallan hoidettavissa liittyvät juuri näihin toimiin, mitä hallitus juuri nyt tekee. Ei jääty miettimään vaan tehtiin. Yritimme kesän aikana tehdä yhteiskuntasopimusta, joka olisi varmasti ollut vähän erilainen, ehkä laajempi, kattavampi ja monipuolisempi. Tämä ei onnistunut, eikä ammattiyhdistysliike suostunut tulemaan siihen mukaan. Siksi jouduimme käytetään näitä työkaluja työllisyyden ja kokonaiskehityksen edistämiseen.
Tähän asti työlainsäädäntö on tehty heikomman osapuolen, työntekijän kannalta. Asettuuko hallitus nyt työnantajan puolelle? Miksi näin tehdään?
Sen takia, että Suomi tarvitsee kustannuskilpailukyvyn kannalta parannusta. Se ei voi tehdä kokoajan kustannuksia korottavia sopimuksia. Paikallistasolla näin voi toki olla edelleen, esimerkiksi yksittäisessä yrityksessä voidaan päättää joidenkin lisien maksamisesta. Työehtosopimuksissa ei jatkossa voitaisi sopia enää näitä korkeampia korotuksia. Tämä tehdään sen takia, että Suomen kilpailukyky paranee ja saadaan työpaikkoja lisää. Tämä hyödyttää kaikkia, myös niiden jotka ovat nyt töissä, sillä toimenpide parantaa yritysten kannattavuutta ja turvaa olemassa olevia työpaikkoja.
Miten pienipalkkaisen hoitoalan henkilön talkoisiin osallistuminen vaikuttaa vientiin?
Tässä kokonaisuudessa on kaksi puolta. Viikko sitten tehdyissä päätöksissä osa vaikuttaa suoraan vientikilpailukykyyn, näitä ovat yksityisen sektorin palkkakustannuksiin liittyvät toimenpiteet. Osa toimista vaikuttaa julkiseen sektoriin, parantaen sen toimintaa 1,4 miljardilla. Nyt valtio ja kunnat ottavat yhteensä velkaa seitsemän miljardia vuosittain. Hallituksen toimenpiteet pienentävät tätä summaa 1,4 miljardilla. Julkiseen sektoriin kohdistuvat toimet siis pienentävät julkisen sektorin tarvetta velkaantua ja siksi siihen kohdistuvat toimet tehdään.
Miten hallituksen toimet vaikuttavat Suomessa tapana olleeseen sopimisen kulttuuriin?
Uskon että sopimisen kulttuuri tulee jatkumaan. Pitkällä aikavälillä meillä on varmasti tarvetta siirtyä vielä enemmän paikalliseen sopimiseen. Varmasti myös toimialan ja liittotason sopimista tarvitaan. Kuitenkin sellaiset kansantaloudet, jotka pystyvät valmistautumaan ketterämmin talouden kriiseihin, niiden työmarkkinat ovat joustavammat ja ne pystyvät sopimaan enemmän paikallisesti asioista. Tämä on varmasti se suunta johon meidän täytyy myös Suomessa jatkossa mennä.
Voiko pakottava lainsäädäntö ja paikallinen sopiminen edetä yhtä aikaa suomalaisessa yhteiskunnassa?
Meidän työpaikka ja elinkeinorakenne menee kokoajan yhä enemmän pk-yrityksien suuntaan, jolloin on sovittava yhä enemmän paikallisesti, ihmisten osaaminen ja innovaatiot määrittelevät työtehtäviä. Työpaikat ja työtehtävät ovat tulevaisuudessa niin erilaisia, että ne vaativat erilaista kohtelua. Ylhäältä alaspäin suuntautuva sääntely tulee pitkällä aikavälillä varmasti vähentymään.
