Kokoomus haluaa eroon normitulvasta– Antti Häkkänen: Sääntelyssä pitäisi keskittyä lopputulokseen ja

Kokoomuksen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Antti Häkkäsen mielestä lainsäädännössä olisi keskityttävä entistä enemmän vaikuttavuuden mittaamiseen.

Antti Häkkäsen mukaan suomalainen sääntelyperinne on perustunut pilkun tarkkaan keskusjohtoiseen ohjaukseen.

– Kokoomus näkee, että yhteiskunnan uudistuminen tapahtuu yhä voimakkaammin alhaalta ylös, eikä enää ylhäältä alas sanellen. Muutosvoimat syntyvät yhä enemmän yksittäisistä ihmisistä, paikallisista innovaatioista, teknologian kokeiluista, luovuudesta ja yrityskohtaisista olosuhteista, Antti Häkkänen sanoi pitäessään kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa pääministerin ilmoituksesta lainsäädännön valmistelusta eduskunnassa.

Häkkäsen mielestä ihmisistä lähtevät muutosvoimat ovat avain Suomen tulevaisuuden menestykselle, jos sääntely ne mahdollistaa.

– Kokoomuksen mielestä sääntelypolitiikan kurssia on vietävä yhä enemmän vaikuttavuuden suuntaan. Pitäisi keskittyä asioiden lopputuloksen ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Ei kannata liian yksityiskohtaisesti säännellä millä teknologialla, palveluhenkilöstöllä tai materiaalilla jokin asia tehdään, vaan mitata ja valvoa lopputulosta, Häkkänen totesi.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on useaan otteeseen törmännyt uudistushankkeiden perustuslainmukaisuuden arviointiin. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi joulukuussa, että nykyinen hallitus on antanut poikkeuksellisen paljon perustuslain vastaisia esityksiä.

Häkkäsen mielestä oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana pitäisi korostaa.

– Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä työnjaosta tulisi tehdä selvitys, jossa arvioidaan, onko tarvetta painopisteen muutoksiin, Häkkänen totesi.

Hän muistutti, että valtioneuvoston ja eduskunnan rooli pitäisi pitää kirkkaina mielessä. Lainsäädäntöesitysten perustuslainmukaisuudesta päättää eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Häkkänen muistutti, että rakenneuudistusten yhteydessä tulee usein tilanteita, joissa perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainvalmistelijoille.

– Tällöin lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi liian herkästi myöskään kaataa esityksiä. Hallituksen on uskallettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perustuslakivaliokunnan päätettäväksi. Tämä vahvistaa perustuslain valvonnan uskottavuutta ja pitää selkeänä perustuslain asettamat rajat, Häkkänen totesi.

– Kokoomuksen mielestä hyvän lainvalmistelun kulmakivet ovat tutkimukseen perustuva tietopohja, kunnolliset vaihtoehdot ja vaikutusarviot, ehdotuksen täytäntöönpanon huolellinen suunnittelu sekä kattava ymmärrys sääntelyn kohteena olevasta yhteiskunnan alasta, Häkkänen kiteytti.